Uudet ikkunat vesisateessa, Espoo

Oli kesä, lämmin ja kiire kesälomalle. Uuden talon ikkunat tulivat tontille ja ne kuorittiin paketeistaan, katsottiin että kaikki oli kunnossa ja ehjänä, aurinko paistoi ja viimeinen työpäivä ennen kesälomaa. Yhtäkkiä kello tulikin jo neljä ja lähdettiin kesälomalle. Kesäloman ajoitus oli vaan väärä koska jokapäivä satoi. Kuinka ollakkaan, jotain siinä kiireessä kuitenkin unohtui…

Halkeamia liimapuussa
Uudet ikkunat makasivat sateessa kaksi viikkoa. Tämä näky odotti aamulla.
Liimapuun saumat porrastavat
Liimapuun saumat porrastavat ja ovat halkeilleet kosteuden johdosta.

Sateessa maanneet ikkunat kastuivat läpikotaisin. Niitä kuivatettiin viimekesästä tähän päivään asti. Kävin paikanpäällä toteamassa syksyllä tilanteen ja annoin arvioni korjausmahdollisuuksista. Tänään koitti sitten korjauspäivä, jolloin korjattiin ulos auki unohtuneessa paketissa olleet ikkunat.

Haljenneet liimasaumat avattiin ja kitattiin, porrastavat puut hiottiin, kitattiin ja lopuksi kaikki maalattiin uudelleen. Alla muutama kuva juuri maalatuista karmeista.

Ikkuna avattu väkisin lukkojen ollessa kiinni, Lapua

Korjauskohteessamme tuli vastaan tuuletusikkuna, joka oli kokenut käyttötarkoitustaan kovempaa kohtelua. Ikkuna oli ilmeisesti revitty väkisin auki lukkojen ollessa kiinni. Karmista lukkojen vastaraudat olivat vääntyneet ja repineet palat puuta mukanaan.

Koska lukkokielet aiheuttavat pientä rasitusta vastarautoihin, oli vauriokohtien kohdalle tehtävä puupaikat. Kitti ei tulisi tässä kestämään murtumatta. Karmin vauriokohtiin työstettiin tilat puupaikoille ja puupaikat liimattiin karmiin.

Puupaikat muotoiltiin karmin mukaisiksi ja vastarautojen koneistukset työstettiin sopivaksi. Puupaikkojen päälle ylikittaus ja hionta. Maalaus jouduttiin tekemään useampaan kertaan

Pintamaalin kuivuttua uudet lukon vastaraudat asennettiin paikoilleen

Ikkuna tuli kuntoon, eikä karmin vaihtoon tarvinnut ryhtyä.

Revennyt pala ikkunankarmista, Jyväskylä

Tänään oli vuorossa kovaa vauhtia valmistuvan paritalon ikkunoiden viimeistelypaikkauksia. Pikkukolhuja ja muutama isompi ruhje korjattavana.

Yksi aika yleinen ruhje, jota saattaa esiintyä varsinkin isoissa kiinteissä ikkunoissa sekä suurissa sisäpuitteissa, on alanurkkien lohkeamat. Kuljetuksessa tai asennuksessa kulmat osuvat lattiaan, joka aiheuttaa puun repeämän.

Tässä tapauksessa puuta oli revennyt alakulmasta sen verran, ettei listat peitä vauriokohtaa.

Onnekseni irronnut pala oli tallella ja se oli helppo liimata takaisin paikoilleen.

Liiman kuivuttua koholle jäänyt osa pois ja hyvä hionta perään. Rajaus teipillä ja pinnan oikaisukittaus.

Kitin kuivuttua pinta hiottiin ja parempi suojaus ympärille. Pinta vaati useamman maalauskerran, että peittävyys oli riittävä.

Lopputuloksena yksi ehjä karmi lisää. Siihen kun rakentaja lyö listat reunaan niin korjauskohtaa tuskin huomaa kukaan.

Uusissa ulko-ovissa naarmuja, Helsinki

Kaksikerroksiset rivitalot olivat juuri luovutettu asukkaille ja ensimmäiset jälkitakuutarkastukset oli saatu päätökseen kun todettiin että kaikki ulko-ovet ovat naarmuuntuneet rakennusaikana vaihdettavaan kuntoon. Ovia oli yhtiössä 26kpl joista jokaisessa oli enemmän tai vähemmän rakennusaikaisia naarmuja tai kolhuja. Urakoitsijalla oli tässä vaiheessa kaksi vaihtoehtoa, joko hankkia uudet paloluokitellut ulko-ovet tai maalauttaa ovet.

Maalaaminen sinänsä onnituu missä tahansa maalaamossa, usein ongelmaksi vaan muodostuu se että jos 26 kpl ulko-ovia toimitetaan uudelleenmaalaukseen, mitä laitetaan ovien tilalle? Jos ovet lähetetään esimerkiksi 4 kpl kerrallaan maalaukseen ja tilalle nostetaan 4kpl varaovia, pakataan, lähetetään, odotetaan että ovet tulevat takaisin ja nostetaan paikalleen, tämä kaikki maksaa kuljetuskustannuksineen ja vaihtotöineen melkein saman kun ovien vaihto uusiin mutta asian ei tarvitse olla näin.

Mikäs sitten vaihtoehdoksi?

Kaksi reipasta maalaria, liikkuva maalaamo ja 4 sijaisovea. Näin toimittiin Helsingissä. Maalasimme jokaisen ulko-oven uudelleen maalamossa ja nostimme paikalleen pääosin vielä samana päivänä. Maalaustahti oli noin 4 ovea päivässä talviaikaan, jolloin jokainen ovi jouduttiin kuivattamaan kuivaksi asti maalaamossa.

Välillä meni myöhempään iltaan ennenkuin saatiin viimeinen ovi pois ja paikalleen liikkuvasta maalaamosta.

Kesällä tahti olisi kovempi koska nahoittunut ovi voitaisiin nostaa ulos kuivumaan jolloin päästäisiin maalaamaan jo uutta ovea.

Taas säästyttiin uusien ovien ostolta.